Hei! Kokkailun saralla on viime aikoina ollut parikin hauskaa kokeilua, joista ajattelin kertoa tällä kertaa. Postauksen otsikko liittyy niistä ensimmäiseen ja kuvastaa melko hyvin minun logiikkaani...
Ensimmäinen "loistava" idea lähti siitä, että iski makeanhimo. Kauppa oli kuitenkin jo mennyt kiinni, joten se siitä. Paitsi että... Mitäs jos tekisin itse toffeeta? Senhän pitäisi olla aika helppoa.
Ensimmäisen virheen tein siinä, että ennen kuin aloitin, söin muuta ruokaa. Maitoa oli jäljellä ehkä puolitoista desiä. En jaksanut vielä nälissäni alkaa katselemaan toffeeohjeita ja pohdin, tarvitseeko siinä maitoa. Päädyin siihen, että ehkä sitä ei tarvita ja niinpä hörppäsin maidon ruokajuomana. No, sitten kun aloin niitä ohjeita selailla, niin aika monessahan sitä maitoa tarvittaisiin... Eikä minulla ole maitojauhettakaan.
Löysin useita ohjeita, joissa osassa oli maito-sokeri-voi -seos, osassa taas sokeri-siirappi-voi-jauho -sekoitus. Eli maidottomanakin pystyi tekemään! ...mutta minulla ei ollut siirappiakaan. Siitähän se ajatus alkoi juosta. Eli minulla sattui olemaan fariinisokeria taannoisesta cookiesien tekemisestä jäljellä, ja rupesin pohtimaan, voisiko sillä korvata siirapin ohjeessa. Yritin sitäkin googlettaa ja tuloksena löysin keskustelun, josta kävi ilmi miten jotkut olivat ulkomailla kokeilleet tehdä ruskeasta sokerista siirappia muun muassa kiehuttamalla. Tosin he olivat tehneet sitä hieman eri tarkoitukseen, eli kaalikääryleitä varten. Päätin kuitenkin kokeilla, tulisiko fariinisokerista minkäänlainen korvike.
En jaksanut alkaa keittelemään, joten laitoin kuppiin hieman fariinisokeria ja tavallista sokeria ja kaadoin päälle vedenkeittimellä kiehautettua vettä. Ei siitä ihan siirappimaista tullut vaan melko litkuksi se jäi. Ajattelin kuitenkin yrittää sillä.
Hyödynsin ns. mikrotoffeen ohjetta, johon tulee
2 rkl margariinia
2 rkl sokeria
2 rkl siirappia
puolitoista rkl vehnäjauhoja (miel. aika karkeita)
Jauhoja tosin en ollut pitaleipien teon jälkeen muistanut ostaa, joten ne olivat sitten taas niitä hienojakoisia gluteenittomia jauhoja. Pidin seosta mikrossa pari minuuttia ja tulos oli tämän näköinen:
Ei järin houkuttelevan näköinen siis. Nuo rasvat vielä jäi tuolla lailla erilleen ällösti. Urheasti kuitenkin maistoin tuotostani ja kyllä se vähän edes toffeelle maistui. Mutta ensi kerralla kyllä ostan sitä siirappia kun kokeilen. Tai maitoa.
Toinen tuotokseni oli seurausta siitä, että minun piti yrittää keksiä helposti syötäviä, suhteellisen vähän pureskelemista vaativia ruokia viisaudenhampaan poiston jälkeisille päiville. Ajattelin, että jonkinlainen kastike voisi olla hyvä ja niinpä mukaani tarttui kinkkukuutioita ja valkosipuliruokakermaa, niin että tulisi vähän makua ruokaan.
Helppoa tehdä ja tulos oli ihan hyvän makuinen, mutta aikamoisen valkosipulinen. Tuo ruokakerma sopisi varmaankin hyvin esimerkiksi perunavuokaan tai vastaavaan, mutta ihan vain kastikkeena se oli liian voimakas. Kämppä ja jääkaappi haisivat valkosipulille sen seurauksena. Tuli kyllä vähän yliannostus ja eipä ole tehnyt tässä lähiaikoina mieli.
Viisaudenhammastakaan ei lopulta vielä edes poistettu, mutta onpahan ainakin idea muhimassa sitten kun se lopulta kiskaistaan. Siis suunnilleen sama ohje, mutta eri ruokakermalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti