Toffeeta!

Olen poikaystävä M:n venäläisten juurien ansiosta päässyt kondensoidun maidon eli molokon makuun. Kondensoitu maito on maitotiivistettä. Ainakin Venäjällä ja Saksassa se on suosittua, mutta sitä löytyy myös suomalaisten kauppojen (ainakin hyvin varusteltujen) hyllyiltä. Olemme syöneet molokota lettujen päällä ja se on hyvää myös esimerkiksi banaanisiivujen kanssa. Moloko on hyvin makeaa, joten siltään sitä ei mielellään syö, mutta juuri lisänä se toimii hyvin.

Kondensoitua maitoa. Kuva Wikipediasta

Jossain vaiheessa kuulin, että kondensoidusta maidosta voi keittää myös toffeeta. En tutustunut tällöin valmistusmenetelmään tarkemmin, koska ajattelin sen vaativan paljon aikaa ja vaivaa, kuten kerran eri tavalla lapsena tekemäni toffee. Viime viikolla kuitenkin kaipasin makeaa ja yritin etsiä leivontaohjeita, joissa molokota voisi käyttää. Törmäsin tällöin jälleen toffeenkeitto-ohjeeseen, ja huomasin sen olevankin hyvin vaivaton ja yksinkertainen. Avaamatonta maitotölkkiä vain pitäisi keittää kolme tuntia. Tästä innostuneena päätimme kokeilla.

Kokeilumme venähti jälleen jostain syystä siten, että aloitimme kymmenen aikaan illalla. Ohjeissa sanottiin, että etiketti kannattaisi irrottaa, kun liima vedessä olisi tarpeeksi pehmennyt ja etiketti irtoaisi helposti, mutta meidän venäläisessä purkissamme etiketin liimaa oli hieman säästelty, ja se lähti melko helposti jo ennen keittämisen aloittamista. Niinpä meidän ei tarvinnut muuta kuin vahtia, että kattilassa olisi niin paljon vettä, että purkki peittyy ja että vesi kiehuu sopivasti. Katselimme samalla elokuvaa ja aina välillä tarkistimme tilanteen. Välillä vettä ehti haihtua melko paljonkin, ja toisaalta vesi kiehui välilllä liian hiljaa. 

Yhden aikaan yöllä sitten nostimme kattilan hellalta ja jäähdytimme toffeemme kylmässä vedessä. Olin malttamaton maistamaan, joten purkki avattiin heti kun se oli jäähtynyt tarpeeksi. Jostain syystä toffeemme oli jäänyt hieman veteläksi keskeltä, ja se maistui melko lailla samalta kuin tavallinen moloko, kenties hieman paremmalta. Reunoilla oli hyytyneempiä osoitia, jotka olivat herkullisia. 

Harmittaa hieman, ettei toffeesamme tullut niin kiinteää kuin toivoin, mutta parempiin suihin se kyllä katosi paitsi siltään, myös pannukakun päällä vaniljajäätelön kera. Nam! Tätä voisi kyllä kokeilla uudelleenkin, ja vahtia kiehumista tarkemmin, jotta tölkki on koko ajan vedessä, joka peittää sen ja joka kiehuu kunnolla. Suosittelen toki muillekin kokeilemaan tuotetta paitsi siltään, kuin myös toffeeksi keitettynä.

Tässä kuva valmiista toffeestamme (jota on jo vähän mussuteltu tässä vaiheessa)