tiistai 11. joulukuuta 2012

9+10. Punaista tukkaa ja elämäniloa

Olen hyvin hyvin pahoillani! Unohdin eilen tyystin koko blogin ja tänäänkin tenttiinlukupaniikin (samurait on siistejä) ihanasta voimasta tämä blogipäivitys tulee näin myöhään. Ja huomenna kahdeksaksi kouluun, jipii!

Koska olen siis ollut kirjoittamatta kahteen päivään, otan nyt laajemman kokonaisuuden käsiteltäväksi. Oikeastaan jo kesällä sain viimein loppuun sarjan, joka kuuluu lastenkirjallisuuden klassikoihin. Kyse on yhden suosikkikirjailijani kirjasarjasta, joka kuvaa pirteää, haaveilevaa ja elämää janoavaa punatukkaista tyttöä. Kyseessä on tietenkin Vihervaaran Anna.

Tartuin L.M. Montgomeryn Annan nuoruusvuodet -kirjaan varmaankin noin puolitoista vuotta sitten. Se oli ollut lukulistallani jo monia vuosia, oikeastaan heti kun yläasteikäisenä luin Runotyttö-sarjan ensimmäistä kertaa. Jostain syystä en kuitenkaan koskaan löytänyt kirjastosta sarjan ensimmäistä osaa. Sen sijaan kolusin kyllä muut Montgomeryn teokset Sara Stanleysta Marigoldiin. Nyt olen viimein lukenut kirjailijan luultavasti tunnetuimman sarjan. 

Varsinaisessa Anna-sarjassa on kuusi kirjaa, mutta sen lisäksi Annan lapsista kertoo kaksi muuta kirjaa, Sateenkaarinotko ja Kotikunnaan Rilla. Lasken nämäkin mukaan tähän sarjaan, koska ne kuitenkin käsittelevät samoja henkilöitä ja miljöötä kuin varsinaisissa Anna-kirjoissa. Sarja lähtee liikkeelle siitä, kun Marilla ja Matthew Cuthbert -nimiset sisarukset päättävät adoptoida orpopojan auttamaan tilalleen. Väärinkäsitysten kautta orpokodista lähetetään kuitenkin Anna Shirley -niminen punatukkainen, eloisa tyttö. Aluksi Anna meinataan lähettää takaisin, mutta lopulta tyttö sulattaa erityisesti Matthew'n sydämen niin, että hänen annetaan jäädä. Siitä alkaakin varsin erilainen arki, joka on täynnä hassunkurisia sattumuksia ja opetuksia elämästä. Lopulta Annasta kuitenkin kasvaa viehättävä nuori nainen, jonka huomiosta useampikin nuori mies taistelee.

Suosikkini Anna-sarjasta ovat ensimmäinen, Annan nuoruusvuodet, sekä Annan unelmavuodet, joka kertoo hänen opiskeluajastaan ja sopii siksi omaan elämäntilanteeseeni. Kaikki kirjat ovat hurmaavaa L.M. Montgomeryn tyyliä, jonka hyvin eläviksi tehdyt hahmot, yllätykselliset juonenkäänteet ja eritoten hyvin kirjoitettu teksti lumoavat lukijoita yhä tänäkin päivänä. Kirjat itsehän on kirjoitettu 1900-luvun alussa. Myös Kotikunnaan Rilla nousi suosikkieni joukkoon, sillä se esittelee hieman tummempaa Montgomerya. Tarina sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin Annan miehiksi kasvaneet pikkupojat lähtevät sotaan naisten jäädessä kotiin elämään menetyksen pelon varjon alla jatkuvaa arkea. Tarina etenee perheen nuorimmaisen tytön, Rillan, näkökulmasta.

Kaikesta huolimatta olen yhä Anna-kirjoja kiintyneempi Montgomeryn kolmeosaiseen Runotyttö-sarjaan, joka on ehdottomia suosikkejani. Rakastuin niihin ensi lukemalla ja se rakkaus jatkuu yhä. Siitä huolimatta voin selvästi nähdä, mihin Anna-kirjojen suosio perustuu. Ne kuvaavat elämän pieniä ja suuria tragedioita ja iloja hyvin elävästi ja elämänläheisesti. Nämä kirjat sopivat mielestäni hyvin sekä nuorille että vanhemmille lukijoille, jos vain löytyy pilkettä silmäkulmasta ja hieman kauneuden tajua. Uskon, että nämä kirjat on tarkoitettu niille "jotka tuntevat Joosefin".

Kirjojen pohjalta on myös tehty televisiosarja, jota en ikävä kyllä ole katsonut. Tarina siinä menee myöhempien tuotantokausien osalta eri tavalla kuin kirjoissa, mutta alku on trailerin perusteella taattua L.M. Montgomeryn tyyliä. Tästä trailerista saakin hyvän kuvan kahdesta ensimmäisestä kirjasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti